Tiedättekö sen tunteen kun heräät ja katsot kelloa ja tajuat että sulla on 15 min aikaa keretä töihin? Minä tiedän vähän liiankin hyvin. Jouduin juoksemaan töihin meikit puolitiessä ja ilman aamukahvia. Mikä loistava alku päivälle
Töissä mikään ei innostanut,kaikki otti päähän ja minua vaivasi ihan jäätävä päänsärky koska se pirun kahvi jäi välistä. Koko pää tuntui ihan tunkkaiselta pumpulilta. Ei kiva yhtään. Ärsyttää olla niim koukussa kofeiiniin etten pärjää päiväkään ilman hedaria. Kun työpäiväni oli vihdoin ja viimein ohi pääsin kotia ja join ison kupin kahvia. Ja jotta en selviäis liian helpolla tästä harmaasta lauantaista niin tosiaan eihän meillä toimi patterit. Koko kämppä on kuin eläisi napajäätiköllä. Hautauduin sohvalle tyynymeren ja kahden peiton kanssa. Tarkenin juuri ja juuri. Pieni unihetkikään ei vienyt päänsärkyäni poies .
No mutta eihän meillä tietenkään ole särkylääkettäkään. Nyt istun edelleen tässä tyynykasassa ja masennun. Onneksi mulla on sentään monta kautta South Parkkia. Ja niin tosiaan. Tietokoneeni ei suostu kanssani tippakaan yhteistyöhön,joten kirjoittelen tässä tabletilla,mikä on aika haastavaa ja hitaampaa kun en vielä yhtään händlää tätä..
 |
| Virtahepokin pyllistää mulle |
Ja tottakai mulla haluttais hirveästi jotain hyvää. Ja tietysti sitäkään ei ole. Enkä varmaan lähde kauppaan.
Ostettiin hunajapomeloakin kun se kuulosti niin eksoottiselta,mutta se oli kyllä vähän lievä pettymys.. sieltä ei paljastunutkaan ihana melonimaisen makea hedelmä vaan sitrushedelmä joka oli aika kirpsakkaa >:(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti