Muuan ihminen on tainnu joskus todeta,että lenkkeilyyn jää helposti koukkuun? No siihen jää kyllä tosi helposti koukkuun
Vielä vuosi sitten inhosin lenkkejä yli kaiken. Pyörällä tai suksilla ei ollu mitään ongelmaa,mutta kun jalkaisin olis pitäny mennä ni ongelma oli valmis.
Joonaksella monesti ärsytti,kun se olis halunnu lähteä mun kanssa pitemmällekki lenkille ja mie valitin ku pikkulapsi etten jaksa kävellä.
En olis välttämättä uskonu sillon,että nyt mun viikko-ohjelmaan kuuluu 4-5 aamulenkkiä ja jos joku jää jostain syystä välistä ni ai että mulla otttaa päähän!
Menneellä viikolla mun on ollu äärettömän vaikeaa nousta aamulla sängystä kun tuntuu että unta riittäis helposti iltaan saakka. Vaikka menenki jokailta nukkumaan kello kymmenen niin siitä huolimatta olen aamuisin aina ihan kuolemanväsynyt.
Veikkaan,taino Saaga sen heitti ilmoille,että painonpudotuksen takia mun kilpirauhaslääkitys ei ole välttämättä kohdillaan. Pitänee nostaa annosta ja kattoa lähtiskö se helpottaa mun heräämistä aamuisin.
Mutta! Tästä syystä olen käyny viime viikolla muutaman lenkin sitte vaihtoehtoisesti illalla tai siirtäny sen kello seitsemän aamulenkin sitte myöhempään aamupäivälle tai siihen väliin että on saumaa kipasta. Koska se ei ole vaihtoehto,että se lenkki jätetään tekemättä.
Ärsytys on suunnaton jos se lenkki jää joskus työvuorojen tai muiden syiden takia välistä.
En tiä mikä koukutti mut,entisen lenkki-inhoajan,rakastamaan metsässä juoksentelua. Ehkä se oli se paine,että superdieetillä siellä lenkillä oli pakko käydä ja kohta huomasikin,että ei enää stressannu etukäteen sinne lähtemistä vaan sitä jo odotti ja se meni ihan rutiinilla.
Mun mielestä on ihanaa heräillä alkavaan päivään siinä hölkän lomassa ja käydä läpi asioita mitä tulevana päivänä on edessä. Vastaavasti jos aamulla tai muuten ennen lenkkiä edeltää rankka vitutus,se hälvenee äkkiä lenkin lomassa.
Ite olen lenkillä aina tosi luovalla tuulella. Keksin suurimman osan mun tulevista blogiteksteistä lenkillä. Sitte painan mieleeni kaikki mistä haluan kirjottaa ja hoen niitä kotiovelle asti päässäni,etten vaan unohda niitä. Heti ku pääsen alaovesta sisään kirjotan äkkiä kaikki puhelimen muistiin.
Luovan tuulen lisäksi,mut on koukuttanu lenkkeilyyn varmasti myös se kuinka nopeaa siinä kunto nousee ja huomaa oman kehityksensä. Kun aloitelin elämää lenkkeilyn parissa,jaksoin hädin tuskin juosta 500metriä ennenkuin tuntuu että kuolen. Nyt 5 km aamulenkistäni,juosten menee keviästi yli puolet eikä tee tiukkaakaan. Joka aamu huomaan jaksavani pidemmälle ja pidemmälle. Mikä tottakai pitää motivaatiota yllä.
Mulla on lenkkejä varten oma soittolista,jota kuuntelen joka aamu. Välistä se kyllästyttää kunnolla ja skippailen biisejä toisen perään,mutta nyt kun sen on päivittäny niin siitä saa taas aivan uutta intoa.
Kuuntelen yleensä samoja biisejä,joiden tahtiin rehkin BodyPumpissa ja BodyAttackissa. Niissä biiseissä on valmiiksi jo,se oma fiiliksensä ja niistä saa yllättävän paljon voimaa.
Lisäksi mulla ja Saagalla on yks ylivoimainen lemppari treenibiisi,jota mikään muu biisi ei ole vielä päihttäny! Tämä on paras ikinä ja tämän tahtiin on vuodatettu satoja litroja hikeä :---D
Tässä näin !
Entä minkä takia aamulenkki olisi hyvä tehdä tyhjällä vatsalla?
Aamuisin lihasten glykogeenivarastot ovat tyhjemmät kuin normaalisti ja tällöin keho käyttää polttoaineena rasvaa. Aamulenkki tyhjällä vatsalla jakaa hirveästi ihmisten mielipiteitä. Jotkut on sitä mieltä,että siitä on vaan haittaa tai se vaikuttaa päivällä muuten haitallisesti kokonaisenergiankulutukseen. Oli niin tai näin,itse kuulun ehottomasti sen puolestapuhujiin. Uskon,että sillä oli iso osa mun painonpudotuksen onnistumisessa.
 |
| Ihanaa syksy tulee ! <3 |
Moimoi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti