Dieettifiiliksiä

 Jee ensimmäinen dieettipäivä takana ! Se on kerinny jo saada mun päässä paljon mietteitä aikaan ja jopa sitä, onnistuuko mulla tämä niin hyvin kuin ennen.

Apua kuulostipa siltä, että tämä tyssää heti :D Haha en siis yhtään tarkoittanu sitä. Vaan sitä, että kun mun edellinen dieetti meni oikeasti jopa täydellisesti, mietin että jumankekka onnistunko tekemään sen uudestaan yhtä hyvin. Mulla on tosi iso motivaatio tähän, mutta ei niin iso kuin edellisellä kerralla. Okei, edellisellä kerralla mulla oli melkein 30 kiloa painoa enemmän kuin nyt. Mulla oli edessäni tosi tosi pitkä matka ja dieettiä menin eteenpäin määrätietoisesti aina yksi päivä kerrallaan.
Ja kyllähän se lopussa kiitos seisoi. Ekaa kertaa melkein pääsi itku, kun tajusin  että ne tavoitefarkut oli jo kaksi kokoa liian isot. Mun tavoite silloin saada kilot poies ja oppia elämään terveellisesti. Ja se onnistui paremmin kuin hyvin.  Nyt mun tavoite enään on tiputtaa ne viimeiset kymmenen kiloa. Ei muuta. Huomattavasti pienempi matka siis edessä siihen nähden mikä mulla on jo takana. Vaikea kuvitella se tilanne, että kun ne viimeiset kilot ovat kadonneet, mun paino on kirjaimellisesti sama kuin viimeksi ala-asteella. Olinhan mie jo silloinki aika pyöreä, mutta sata kertaa lyhyempi kuin nyt. Ja vasta lapsi.

Miten mun dieetti siis lähti käyntiin ? Hyvinhän se. Kaksi aamulenkkiä nyt jo takana ja kohta pitää taas syödä. Aamulenkillä toivoin niin paljon, että olis kesä! Pakko myöntää, että vaikka niin kovasti talvea rakastankin, viime dieetin aurinkoiset aamulenkit oli paljon ihanampia ja jopa motivoivampia kuin nämä talven aamulenkit. Kun juoksenteli pyynikillä vastaheränneenä, näki kuinka aamuaurinko nousi puiden lomasta. Tällä kertaa näen kyllä kun päivänvalo alkaa pilkottamaan, mutta se ei ole mitään verrattuna siihen kesäiseen aamuaurinkoon. Lisäksi mun aamuaerobisille lähtö ei ole ollu vielä ihan niin liukuvaa kuin dieetillä. Vaikka mie olen satunnaisesti aina jatkanut aamulenkkejä.
Eilen ja tänään oli ihan uskomattoman vaikeaa nousta lenkille aamu seitsemäksi! Mutta kun viikon treeniohjelmassa lukee aamuaerobinen, ei siinä muu auta kuin nousta sängystä. Tiiän, että tätä alkukankeutta kestää sen ekan viikon ja sitten kaikki helpottaa taas.

Mulla on oikeasti jo pieni haba ! 

Mulla on ladattu tähän dieettiin hirveästi odotuksia. Berliinin reissu odottaa heti dieetin päätyttyä ja kesä on jo silloin ihan nurkan takana. Ja pakko sanoa, että ekaa kertaa varmaan sitten lapsuusvuosien mie odotan kesää tosi innolla! Aikasempina vuosina en ole ollu niin innoissani siitä, että helteellä pitää kulkea topissa, joka paljastaa mun kauheat käsiläskit. Onneksi enään mulla ei ole siitä niin isoa pelkoa ja odotan kesää tosi innolla ! Kesän odottaminen  ja siihen liittyvien vähempien vaatteiden käyttö on mulle tosi iso asia. Ennen niin nolostutti kulkea topilla ja shotsit mulla on varmaan ollu jalassa viimeksi tarhassa. Toisaalta odotin kesää tosi kovasti ja toisaalta se aiheutti mulle kylmän hien. En tiedä olenko vielä tänä kesänäkään tarpeeksi rohkea kulkemaan shortseissa, mutta ehkä vielä jonain kesänä.