Viha, rakkaus ja Rovaniemi

Silloin kun mie vielä asuin Rovaniemellä, vihasin sitä paikkaa sydänjuuriani myöten. Siellä ei ikinä 

tapahtunut mitään kiinnostavaa, kaikki tunsi kaikki aina jotain kautta, kaikki paikat oli niin nähtyjä ja jokapaikkaan oli aina tosi pitkä matka. Päätin jo yläasteella, että muutan Tampereelle. En tiiä tarkkaan miksi juuri Tampere valikoitui kaupungiksi jonne halusin muuttaa. Teininä se oli syy, että täällä oli Negative ja Jonne Aaron, mutta ei nyt enään tässä iässä voi sanoa sitä syyksi, miksi muutin Tampereelle. Kun Saaga pääsi opiskelemaan Tampereen Yliopistoon, oli vielä enemmän selvää, että sinne mie muutan. Joonaksen kanssa oltiin silloin oltu yhdessä pari vuotta ja hän onneksi päätti lähteä mukaani toiseen kaupunkiin :)

Kun alkoi kotiutumaan Tampereelle, pääsi pikkuhiljaa irti niistä syvistä vihoista Rovaniemeä kohtaan. Kerta kerralta sinne oli kivempi mennä käymään. Tottakai siellä oli aina ihanaa käydä perheen takia, mutta monesti sama ahdistus kaupunkia kohtaan oli valloillaan, kuin siellä asuessa. Nykyään ollaan jo päästy niin pitkälle, että mun mielestä on ihanaa viettää siellä lomiani! Kaikista vanhoista tutuista paikoista löytyy nyt ihania ja rakkaita muistoja. Kun viime viikolla matkasin kohti Rovaniemeä aaton aattona, en vaan voinut peitellä sitä kuinka innoisani olinkaan sinne pääsystä!

Tietysti suurin ilon aihe ja syy siihen miksi sinne menen, on perheeni. Ollaan tosi tiivis poppoo keskenämme. Varsinki me siskokset. Ja varisnki mie ja Jenna. Meillä on vain kolme vuotta ikäeroa keskenämme, joten Jenna tuntuu parhaalta kaverilta ja omalta toiselta puoliskolta. Nuorimmainen siskomme Seela on 12- vuotias ja näinollen meidän pieni silmäterä. Ja tulee varmasti aina olemaan.

Sen takia Rovaniemeltä takaisin kotiin lähtö, on mulle aina tosi kova paikka. Vaikka soitellaan joka viikko ja välillä jopa joka päivä, itken silti aina silmät päästäni sieltä lähtiessä. Eikä tämä varmaan tule helpottamaan ikinä tulevaisuudessakaan. Me varsinki Jennan ja äiskän kanssa ollaan niin hirveitä itkupillejä, että melkein ruisleipämainoskin voi saada meidät itkemään :D 

En mie siis itkuilta välttynyt tälläkään kerralla. Mulla oli niin ihana ja rentouttava Rovaniemiloma! Vietettiin ihana joulu yhdessä, käytiin urheiluopistolla kynttiläuinnissa, vanhoissa tutuissa baareissa sekä jopa uusissakin baareissa. Näin paljon kavereita ja juhlittiin Jennan valmistujaisia. Vietettiin kokonainen ihana pakkaspäivä napapiirillä ja valvottiin joka yö liian myöhään. Nyt tuntuu ikävältä, että taas vierähtää aikaa, että pääsen viettämään näin paljon aikaa Rovaniemellä. Onneksi Tampere tuntuu jo kodilta ja on mun koti, jossa on mun oma pieni perheeni sekä ihanat Tamperekaverini <3