Mun oli tänään tarkoitus postata teille mun ihanan kasvispastan resepti,mutta koska joonas vei mut ulos syömään niin saatte sen sitten vaikka sunnuntaina :) Katsokaas kun enhän mie nyt voin postata sitä reseptiä ilman niitä herkullisia kuvia!
Tällä kertaa ei tule treenijuttuakaan,vaan ihan tavallisia kuulumisia. Pahassa dieettihumalassa ollaan edelleen. Saagan kanssa tehtiin yhteinen päätös ja lyötiin ruokapuntarit ansaitulle lomalle.
Mutta on tämä vaikeaa. Eilen meillä syötiin iltapalaksi tortilloja,enkä muista koska olisin viimeksi ollu niin onnellinen! Maha oli pitkästä aikaa kunnolla täynnä ja ruuasta sai kunnolla energiaa. Melkein itkin illalla suihkussa kun olin niin onnellinen ja kylläinen pitkästä aikaa. Tänä aamuna olin varma,että ainaki kaksi kiloa olis humpsahtanu takasin,mutta kappas. Eipäs ollukaan. Taas yritin todistella itselleni,että haloo pässi et sie lihoa siitä normaalista ruuasta.
Huomaan itsestäni,että mun pääkoppa ei ole osannut tulla samaa tahtia,kun kiloja on karissut. Ajattelen itseni vieläki yhtä isoksi ku sillon parikymmentä kiloa sitten. Se on varmasti osasyy minkä takia tämän "normaalin" ruan syöminen ja hyväksyminen tuntuu olevan mulle niin vaikeaa.
Tuo puntari mun pitäis ihan tosissani piilottaa,koska nyt dieettihumala-aikoina siitä ei taida olla hyötyä ollenkaan. Päinvastoin.
Kun se nököttää tuossa olohuoneen nurkassa niin siihen on helppo astua ohimennen jokakerta ja masentua ku painaaki 100grammaa enemmän kuin aamulla tai huojentua ku paino on edelleen siinä samassa.Pitänee pyytää Joonasta taas jemmaamaan se multa.
Mielen lisäksi mun koko kroppa on sanonu itsensä ihan täysin irti. Mikään treeni ei enää tehoa,sängystä ei pääse aamulla ylös,kaikki itkettää ja lähikauppaan menoki tuntuu välillä saavutukselta. Mitkään yöunet ei tunnu riitävän,vaan haluaisin maata ihan koko ajan.
Joo ei puhettakaan,että täksipäiväksi suunniteltu jalkatreeni olis onnistunu. Nyt keikutaan erittäin pahasti ylikunnon rajalla. Sen siitä saa kun ei uskalla syödä tarpeeksi,mutta treenaa sitäkin enemmän.
Ensviikolla pidän nyt taukoa salistakin,että saan kropan ja etenki ajatukseni terveen tasolle. Harmittaa ihan kamalasti kun viikkoon ei pääse salille,mutta teidän että ensiviikolla tähän aikaan olo on paljon parempi ja kiitän itseäni siitä etten raahautunu salille väkisin. Plus haluan saada kropan kuntoon nyt tässä vaiheessa,kun ei olla vielä pahasi ylikunnon puolella.
Siispä nyt perjantaina sen sijaan että olisin salilla ähkimässä tai kaupungilla heilumassa,vietän koti-iltaa. Ajattelin että vietän mukavan ja rentouttavan illan pinkissä Turtles-paidassani katsoen Netflixistä Hannah Montanaa,lueskelemalla kaikkia niitä kirjaston kirjoja mitä raahasin tänne pari päivää sitten ja kuvailemalla ihania murusiani <3 Niin ja datailemalla.
kauneusunilta tästä sohvalta....Mutta väliäkö tuolla. Mulla ei ole huomenna onneksi vasta kun iltavuoroon meno ja sillon pitää nukkua kun nukuttaa. Ehkä mieki selviän ylös täältä ylikunnon ja dieettihumalan aiheuttamasta suosta,kun yritän muistaa nauttia elämästäki enkä ottaa aina asioita niin kauhean vakavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti