Tervetuloa vuosi 2014 ! ♥

Nyt vihdoin tämäkin vuosi alkaa olla lopuillaan! Tänä uutena vuotena päätimme Saagan kanssa olla lähtemättä Tampereen vilkkaaseen uudenvuoden yöelämään! Sen sijaaan leivomme fetajuusto-pinaattipiirakkaa,mätämme itteemme sipsiä,karkkia ja kaikkea muuta yhtä terveellistä,katomme muutaman lällyleffan ja tuhoamme muutaman viinipullon. Ja mikä parasta poltamme kirjaimellisesti kaiken mahdollisen inhottavan viimevuoteen liittyvän asian! Olemmekin siis varautuneet metalliämpärin,tulitikkujen ja vesisankkojen kanssa tähän iltaan. Aloitamme uuuden vuoden siis kirjaimellisesti puhtaalta pöydältä!

Koska viimevuosi piti sisällään kaiken mahollisen inhottavan asian tästä tulevasta vuodesta on pakko tulla mahtava! En yleensä tee uudenvuodenlupauksia,koska en ikinä ole pystynyt pitämään niitä. Tämä vuosi on kuitenkin poikkeus ja lupaan itselleni kaikkia pieniä asioita, jotka tekee minut onnelliseksi!
Tänä vuonna haluan olla murehtimatta turhia asioita,rakastaa kaikkia,liikkua,hyppiä,juosta,säästää rahaa,sisustaa uutta asuntoa,käydä pääsykoevalmennuskurssin,asua Tampereella,syödä terveellisesti,tavata paljon ihmisiä,käydä monilla keikoilla,pitää hauskaa,nauraa,luistella ja ennenkaikkea olla onnellinen ♥

Hyvää ja parempaa uutta vuotta kaikille!

Vihdoin valoa tunnelin päässä ♥

Hei taas! Haluan kaikille tällä kirjotuksella kertoa, etten ole unohtanut blogiani vaikken ole moneen viiikkoon,jopa kuukausiin kirjoittanutkaan mitään. Mulla on ollut takanani yksi elämäni vaikkeimista syksyistä. Välillä jopa tuntui etten tule ikinä selviämään tästä kaikesta.
 Aamuisin oli vaikea nousta sängystä ylös. Liikuin lähinnä työpaikan ja kodin väliä koska energiani ei yksinkertaisesti riittänyt muuhun. En jaksanut ajatella yhtään mitä pistän päälleni saatika meikkaanko ollenkaan vai en. Ihan pienikin vastoinkäyminen sai minut itkemään itseni uuvuksiin asti. Tilannetta ei auttanut yhtään se, että myös moni läheisistäni joutui kokemaan paljon tämän syksyn aikana. Olin varma ettei tämä pääty ikinä.
 Onneksi mulla on ympärilläni ihania ihmisiä. En selviäis ilman vapauttavia tyttöjeniltoja,äitin ja isin viisauksia,Joonaksen huolenpitoa,Saagan maratonpuheluita tai Julian terapaeuttisia salihetkiä. Olen niin teille kaikille koko elämäni velkaa!
Nyt on kuitenkin ollut jo monta viikkoa nousukiitoa. En kunnolla enää edes muista milloin olisin viimeksi itkenyt. Vihdoin mulla on taas energiaa kirjoittamiseen,meikkaamiseen,sosialisoitumiseen,siivoamiseen ja mikä parasta muuton suunnitteluun! En usko miten aika voi mennä näin nopeaa! Meistä tulee tamperelaisia vain 48 päivän päästä! Olen jo niin innoissani suunnitellut uuden asunnon sisustusta ja tuhlannut omaisuuden Ikeaan. Koko asuntomme muistuttaakin himohamstraajien paratiisiä kaikkine epämääräisine tavarakasoineen,pahvilaatikoineen ja roskaläjineen. Olen siitä huono muutttoihminen etten ikinä raski luopua mistään

♥