Hengissä

Pitkästä aikaa täällä. Mun bloggaustauko tuli eteen ihan yllättäen ja samalla venyi hieman pitemmäksi kun olin alunperin suunnitellut. Kun bloggaustauko venähti lähes kuukauden mittaiseksi, kynnys uuden tekstin aloittamiselle kasvoi entisestään. Nyt olen kuitenkin taas palannut hieman ehjempänä kuin kuukausi sitten !

Entä miksi katosin täältä ihan yhtäkkiä ? Kuten viime postaus kertookin, mulla alko kasaantumaan vähän liikaa asioita päälleni.  Kilpirauhasongelmat ja ylikunto veivät tietysti suurimmat energianivarastoni. Näiden lisäksi piti jaksaa vielä käydä töissä ja keskittyä ylikunnosta toipumiseen. Blogi tuotti tuohon aikaan mulle ihan valtavan määrän paineita ja stressiä, kun en tahtonut millään keksiä mitään kirjoitettavaa. Jos keksin jonku pienen jutunaiheen, kuvien ottamisesta aiheutuva stressi sai mut ihan hermoromahduksen partaalle. Asioita oli yksinkertaisesti ihan liikaa. Päätin, että tällä hetkellä mun tulisi keskittyä parantumiseen ja etenki siihen oman ajattelutavan muutokseen. Blogi sai siis hetkeksi siirtyä täysin sivuun. 

Tällä hetkellä mun elämä alkaa taas näyttää ehoisammalta. Ylikunnosta toivutaan hyvää vauhtia, vaikka todennäkösesti pääsen palamaan treenaamisen pariin kunnolla vasta ensivuoden puolella. Olen hiljalleen saanut tallottua pääkoppaani sen faktan, että tarvitsen kunnolla ruokaa myös nyt, vaikken urheile. Dieettimoodi meinaa mennä aina välillä päälle, mutta nyt osaan tunnistaa sen ajoissa ja estää sen. Takapakkia tulee edelleen aina välillä, mutta se on ihan normaalia. Tämä kaikki on kasvattanu mua ihan huimasti ja etenki sitä omaa ajattelumallia. 

Uskon vakaasti siihen, että kunnostaudun nyt myös jälleen blogini puolella! Tässä oli vain nopeasti tämmöinen pikapostaus siitä, miksei musta ole mitään kuulunut moneen viikkoon. Blogin lopettaminen kävi myös mun mielessäni, mutta ihan siihen en ole vielä valmis. Kiitos kaikille tsempeistä ! Olette niin ihania <3