Dayoff

Kuka nyt ei olisi sitä mieltä,että vapaapäivät arkikiireiden keskellä on yksi ihanimmista asioista?
Mulla on aika harvassa päivät,että olisin vapaalla kaikesta. Kun olen töistä vapaalla mun ajan vie kaverit,treenaaminen ja  blogin pitäminen. Kuitenkin joskus osuu päiviä,ettei mulla ole mitään sovittua menoa. Tänään oli semmoinen päivä.
Tässä kolme asiaa,jotka tekevät mun vapaapäivästä täydellisen:

Ajattomuus.
Vapaapäivinä on ihanaa,ettei tarvitse katsoa kelloa jos sitä ei halua katsoa. Milloin pitää hypätä bussiiin että kerkeää töihin tai milloin pitää lähteä salille että kerkeää suihkuun ennen töitä.
Töissä tuijotan kelloa ja lasken monta tuntia vielä siihen että työt loppuu.
Vapaapäivien ajattomuus ja kellottomuus on vapauttavia. Et ole kellotaulun orja ja saat ihan täysin itse päättää,koska menet salille vai menetkö ollenkaan. Se on ihan ykkösasia.

Hyvä ilma.
En ole ikinä ollu semmonen ihminen,että vapaapäivät olis pyhitetty sisällä makaamiseen ja ei minkään-tekemiseen.Mulla alkaa ahdistamaan,jos koko päivä pitää olla neljän seinän sisällä. Sen takia inhoan yli kaiken olla esimerkiksi kuumeessa.Päässä tuntuu heti kun ei ole saanut raitista ilmaa.
Vapaapäivänä on rajattomasti aikaa,joka pitää käyttää hyödyksi. Tehdä semmosia asioita,joihin arkena kiireen keskellä ei välttämättä ole aikaa.Me tykätään käydä esimerkiksi pitkillä lenkeillä ja monesti sunnuntaisin. Joonaksella on sunnuntait vapaapäiviä ja silloin kun mullakin sattuu olemaan sunnuntai vapaa,on selvää että Pyynikki kutsuu meitä. Saagan kanssa ollaan monesti myös sovittu pitkiä juorulenkkejä tämmösille päiville. Hyvä ilma on silloin ehdoton. Mikään ei ole ihanampaa kuin syksyinen auringonpaiste ja pikkuisen kirpsakka ilma. Voi talvista Pyynikin metsää odotellessa!
Meillä Suomessa on niin ihana ja värikäs luonto,että kaikkien meidän pitäisi oppia arvostamaan sitä. Ja ennenkaikkea nauttimaan siitä. Mikä sen parempaa,että viikon stressit saa nollattua keskellä puiden huminaa,kaukana kaupungin ruuhkasta.

Niinkuin olen aikasemminki sanonut,en ennen oikein innostunut pitkistä kävelyistä.Sen ihanuuden olen oppinu vasta myöhemmin. Sen sijaan metsäretket on aina ollu ihania! Varmaan johtuu,siitä että kun oltiin pieniä iskä monesti raahasi meidät jonnekkin laavulle kauas kaupungista paisteleen makkaraa ja juomaan kaakaota. Sillä välin kun iskä kokosi nuotiota ja paisteli meille makkaroita,me keksittiin Jennan ja Seelan kanssa parhaat leikit. Voi olisipa vielä lapsi! 

Kiireettömyys

Tämä tuli mainittua kyllä jo vähän tuolla edellisissä,mutta kiireettömyys on yksi onnistuneen vapaapäivän kulmakivistä. Aamulla on ihana nukkua vaikka puoleen päivään asti,jos siltä tuntuu. Mikään velvollisuus ei pakota sua nousemaan yhtään sen aikasemmin kuin itse haluat. Sekä vapaus päättää täysin oman päivän kulusta. Jos tuntuu siltä,että tänään ei kiinnosta hoitaa ensiviikon ruokaostoksia kerralla,ei kukaan pakota sinua siihen. 

Kun nämä kolme asiaa ovat kunnossa,voin taata että vapaapäivästä tulee onnistunut. Akkuja on taas ladattu seuraavaan viikkoon ja stressitasot ovat laskeneet nollatasolle.

Hihi tähän loppuun haluan julkaista vielä yhden kuvan,joka ei postaukseen periaatteessa liity.

Vielä pari kuukautta takaperin,mun käsivarsista löyty niin paljon höllyvää kohtaa,että sillä olisi peittäny helposti alleen kokonaisen kaupungin. Sen takia järkytys ja sanoinkuvaamaton onnellisuus oli suurta,kun eräänä aamupäivänä valmistauessani töihin päätin vähän pullistella peilin edessä.

Mitä ihmettä,näenkö oikein? Onko tämä sama käsivarsi? Onko tämä edes minun käsivarsi!?

Siellä ihan todentotta näkyy jo lihaksia! Vielä pieniä,mutta verrattuna siihen ihramäärään mikä siellä vielä kesällä oli,tämä on jo iso asia!

Tadaa!