Kaikilla meillä on tavoitteita.Laihduttaminen,terveellinen elämä,kokeesta selviäminen tai vaikka herkkulakko.Niin kuin muilla,myös minullakin löytyy tuommoinen lista. Nyt teen siitä julkisen.
1. Ennen mun ainoa tavoite oli laihduttaminen. Aika surullista. Ihannoin aivan liikaa laihoja ihmisä ja halusin kuollakseni olla samanlainen. En vain tiennyt kuinka laihduttaminen oikeasti tapahtuu,eikä mulla todellakaan ollu mitään tahdonvoimaa tai motivaatiota. Mie vaan halusin. Omituista,kun enään ei ajattele päivittäin sitä mitä ei pitäisi syödä tai sitä ettei minusta kuitenkaan ikinä tule hoikkaa. Mun ajatukset ja arvomaailma oli täysin sekaisin kyllä noihin aikoihin ja keskityin
aivan vääriin asioihin etenkin sen laihduttamisen kannalta.
En mielestäni ole vieläkään omassa tavoitepainossani ja haluaisin vielä tiputtaa 10-15 kg. Kun olen opetellut uuden terveellisen elämäntavan,huomaan etten ajattele enään läheskään edes päivittäin sitä että pitäisi laihduttaa. Painokin tippuu pikkuhiljaa kokoajan itsestäään alaspäin enkä jaksa enään stressata jossei se yhtäkkiä tipukkaan. Mun uusi tavoite on estää se,ettei se paino enään pääse nousemaan. En aseta enään itselleni mitään epärealistisia tiputuksia liian lyhyelle aikavälille. Siitä ei seuraa kuin harmia. Paino ei putoakkaan yhtäkkiä niin nopeaa kuin haluaisin. Kappas. Motivaationpuutehan siitä syntyy kun ei jaksa taistella "liian hidasta" laihdutustahtia vastaan.
2.Kun liikakiloista on päässyt eroon haluan kasvattaa lihaksiani. On äärettömän motivoivaa kun nyt jo huomaa salilla että esimerkiski käsilihakseni alkavat jo kehittyä. Voi pyöreät lihaksikkaat olkapäät täältä tullaan!
Välillä seison kotona korkkareissa peilin eessä ja jännitän pohjelihaksiani vaan nähdäkseni että ne todella ovat olemassa. Apua olenpa nolo
Ennen juuri halusin olla nimenomaan hyvin hoikka. Nykyään onneksi ajatusmaailmani ja tavoitteeni ovat sentään terveellisempiä. En enää haaveile laihasta vartalosta vaan lihaksikkaasta ja urheilullisesta.
3. Tämä ei ole ihan niin syvällinen tavoite,mutta olen asettanut ensikesäksi itselleni tavoitteeksi vetää leukoja! Ylipainoni takia en ole ikinä vetänyt yhtäkään leukaa,mutta koska suurimmasta osasta ylikiloista on päästy eroon,nyt mulla on siihen vihdoin mahdollisuus! Vielä ei mene kuin puolikas leuka,mutta ensikesänä menee ainakin viisi!
4. Haluan jaksaa juosta viisi kilometriä. Kuten olen aikasemminkin sanonut ja kertonut että olen löytäny juoksemisen ihanuuden vasta tämän vuoden puolella. Ennen inhosin lenkkeilyä yli kaiken. Kyllä mie jaksoin lähteä kotipihasta ulos,mutta valitin kyllä koko matkan etten jaksa enään ja haluan kotia. Voi Joonasta miten se on jaksanu minua ! Joonas halus aina lenkille,mutta mie vaan valitin ja halusin maata kotona. Huh sata poikaystäväpistettä Joonakselle että on jaksanu ärsyttävää ja valittavaa ja aina vaan kotona makaavaa Jossua :D Nyt jaksan jo juosta pari kilsaa,joten harjoitelulla menee pian se viisi kuin leikiten!
Mun painonpudotus ei todellakaan ole vielä lopussa. Suurin osa urakasta on takanapäin,mutta vielä on matkaa jäljellä.Tavoitteet on todella tärkeässä roolissa etenkin painonpudotuksessa. Kuitenkin on tärkeää ja pitää muistaa ettei lähde asettaaan itselle aivan liian epärealistisia tavoitteita. Välitavotteilla on hyvä pitää motivaatiota yllä. Itse menen viiden kilon tavotteilla eteenpäin. Ja en todellakaan enään palkitse itseäni ruualla kun saavutan jonkun toivotun vaakalukeman. Nautin ja rakastan ruokaa edelleen ja syön kyllä herkkuja sillon tällöin,mutta olen opetellu irti siitä ruualla palkitsemisesta. On paljon kivempaa ostaa itselle vaikka uusi vaate,kun välitavotteeseen on päästy. Mun tapauksessa olen ostanu itselleni uuden salivaatteen. Salimotivaatiokin pysyy hyvin yllä kun on uudet hienot treenivaateet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti