Olen varmaan ihan tarpeeksi luukuttanut täällä monena vuonna sitä kuinka syksy on talven jälkeen ehdottomasti paras vuodenaika. En kuitenkaan varmaan niin paljoa,ettei sita voisi taas hehkuttaa.
Syksyssä on parasta se,että luonto on mitä ihanimman värinen! Löytyy kaikenlaisia väriskaaloja ja minäkin punasissa hiuksissani soinnun erittäin hyvin joukkoon.
Mun mielestä on ihanaa ja etuoikeutettua,että me täällä Suomessa saadaan oikeasti nauttia neljästä toisistaan täysin poikkeavasta vuodenajasta. Enkä mie yhtään vähättele kevättä tai kesää. Kun eletään vaikka toukokuuta olen sitä mieltä,että kevät on toiseksi paras vuodenaika. Se vaihtelee aina vähän niinku sen mukaan missä kuussa eletään. Talvea ei silti voita mikään<3
Ihanaa kohta se on täällä!
Vitsi että mie ootan sitä jo kun se ensilumi tippuu maahan! Me täällä Tampereella saadaan varmaan odottaa sitä vielä kauan :(
Syksyisin innostun aina kaikesta.Tänä syksynä mun innostulistalle ovat päässeet ainakin mun lapsuuden ja nuoruuden ehdoton lempi TV-sarja The X-Files. Muistan kun ala-asteella en saanu valvoa niin myöhään,että kerkesin katsoa uusimman jakson telkkarista,iskä ja äiti nauhotti ne mulle aina VHS-kasetille ja sain katsoa ne koulun jälkeen.Olin ihan umpirakastunu agentti Fox Mulderiin!
Sitten olen innostunu perunoista. Kyllä perunoista. Joka aterialla mun pitää keittää itelle perunoita. Oon tosi koukuttunu niihin.
Sitten se vanha,tuttu ja turvallinen aamulenkki, En ole varmaan kolmeen viikkoon käyny lenkillä aamusin. Vaikka aikasemmin koukutuin niihin täysin,nyt on ollu niiden osalta vähän motivaatio hakusessa kylmä ilma aamuisin ei ole tuntunu yhtä houkuttelevalta kuin se oma ja lämmin peitto.
Nyt olen päässyt uudestaan niihin kiinni ja tänä aamuna olin taas niin onnellinen kun astelin pitkin tuttua lenkkipolkuani oikein syksyisessä aamusäässä. Jokapaikka oli ihan sumua täynnä ja ilmassa tuoksui lapsuuden tarha- ja kouluaamut.
Vähän jopa harmitti,ettei mua kutsunu tänä aamuna koulu tai tarha,vaan työpaikka. Apua musta on tullu aikuinen!
Oli myös tosi ihanaa käydä taas aamulenkillä! Olin kyllä niin ikävoiny jo,niiden tuomaa fiilistä.
Olen harrastanu salilla käymisen lisäksi viime aikoina vaan iltalenkkeilyä tai juorulenkkeilyä ja tänä aamuna kun heräsin oli niin ikävä aamulenkkiä,että äkkiä vaateet niskaan ja pihalle.
Ja pikkusen tuli nälkä! Olin unohtanu ihan kuinka hyvältä se aamupala maistuu lenkin jälkeen. Ja varsinki se päivän ensimmäinen kahvi <3
Nyt olen aamulenkin hehkeä,maha täynnä ruokaa,täysin valmiina uuteen alkavaan viikkoon!
Saaga uhkaili palata tänään takaisin salille,joten saan mun treenikaverin takaisin! <3
Ihanaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti